keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Hiljaisuus (Vanhan ystävän muistolle)


Elämä on lyhyt. Vaikka kuinka yrittäisimme emme ehdi näkemään ja kokemaan kaikkea mitä haluaisimme. Siksi usein unohdamme miten tärkeä jokainen hetki tällä matkalla on. Usein elämme sankassa sumussa, omien rutiiniemme vankina. Emme osaa arvostaa miten hyvin asiat ovat ennen kuin kaikki menee pieleen. Myöskään ahdingossa emme pysty näkemään miten kauniilta maailman näyttääkään kaiken kokemamme opettamana. Siksi nautitaan kaikki hetkistä, ihmisistä jotka jaksavat kulkea rinnallamme ja yritetään myös huomata ne, jotka kulkevat hiljaa muiden varjoissa. Unohdetaan edes hetkeksi oma hyvinvointi ja miten paljon vielä voisi saada lisää, pysähdytään katsomaan ja kuuntelemaan. Koska suurin rakkaus ei kulje kuuluttaen olemassaolostaan, vaan se elää hiljaa kaikkien meidän sydämissä..<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti